Lainan hakeminen – Ota nämä asiat huomioon!

Rahaa

Jokaiselle tulee eteen tilanteita, jolloin lainalle olisi käyttöä. Laina – 200, 500 tai vaikka 1000 euroa – pelastaisi pulasta, kun rahat loppuvat ruokakaupassa tai auton korjaaminen maksaa odotettua enemmän. Lainalla saisi kuitattua myös talvipakkasten aikana syntyneen mojovan sähkölaskun, lunastettua siskontytön toivoman häälahjan tai maksettua halvat lennot etelään.

Isompaa lainaa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun auto hajoaa niin totaalisesti, että se on pakko uusia. Isompia lainatarpeita aiheuttavat myös monet omakotitalon remontit. Esimerkiksi vuotava katto on korjattava heti eikä viidestoista päivä. Myös putkivahinkoihin on puututtava nopeasti. Ehkä koko katto on uusittava? Kattoremonttiin uppoaa tonni poikineen. Vielä isompia lainoja tarvitaan, kun on aika ostaa uusi koti tai vapaa-ajan asunto. Harvempi hankkii kiinteistöt käteisellä, vaan on mentävä pankkiin – tai otettava pankkeihin yhteyttä tietokoneen välityksellä.

Miten hakea lainaa?

Oletko hakemassa lainaa ensimmäistä kertaa, tai onko edellisestä laina-asiasta vierähtänyt jo useampi vuosi tai vuosikymmen? Lainanhakeminen on entistä helpompaa ja nopeampaa. Jos olet tottunut netin käyttäjä, lainan hakeminen ei varmasti tuota ongelmia. Lainaa voi hakea netin kautta helposti ja nopeasti. Netin kautta saat yhteyden useisiin rahoitusyhtiöihin, joiden kautta saatat saada lainaa ilman vakuuksia jopa 50 000 euron edestä! Netissä voit kilpailuttaa useat pankit ja rahoituspalvelut keskenään ja valita niiden lainatarjouksista itsellesi parhaiten sopivan. Jos taas internet on jäänyt vieraaksi, voi olla paras, että marssit vanhanaikaisesti suoraan pankkiin ja pyydät sen henkilökuntaa auttamaan lainanhaussa.

Mistä lainaa kannattaa hakea?

Rahaa heti tilille

Ensimmäinen huomioon otettava asia on tietenkin päättää, paljonko tarvitsee lainaa, ja kuinka pitkäksi aikaa. Jos kyse on muutamasta satasesta ja lainantarve on suhteellisen kiireinen (esimerkiksi siskontytön häät ovat ensi viikonloppuna, tai auto pitäisi lunastaa korjaamolta iltaan mennessä), ei kannata edes ajatella ottavansa yhteyttä pankkiin, sillä pankeille pitää antaa aikaa lainahakemuksen käsittelyyn. Internetin kautta saa yhteyden rahoituspalveluun, mikä lupaa siirtää rahat tilille jo 10 minuutissa, jos se katsoo voivansa hyväksyä lainahakemuksesi. Pikaluotoissa voi olla melko suuri korko, joten kannattaa lukea lainan ehdot, ennen kuin hyväksyy lainatarjouksen. Suuresta korosta ei välttämättä aiheudu isoja ongelmia, jos tietää voivansa maksaa lainan pian pois – mieluiten jo seuraavasta palkasta. 

Jos taas olet hakemassa isompaa lainaa, esimerkiksi kymppitonnin lainaa ikkunaremonttia varten, kannattaa kilpailuttaa ensisijaisesti pankkeja. Pankkien korot ovat pääsääntöisesti rahoitusyhtiöitä matalampia. Ikkunaremonttia tuskin tarvitsee maksaa samana päivänä eikä vielä seuraavalla viikollakaan, joten sopimuksen tekemisen jälkeen ehdit hyvin odottaa pankin rattaiden pyörimistä. Jos sinulla on antaa hyvät vakuudet lainan takeeksi, tulet mitä todennäköisimmin saamaan lainan, ja vieläpä hyvällä korolla. Jos vakuuksia ei ole lainkaan, pankki saattaa hylätä lainahakemuksen tai tarjota vakuudetonta lainaa, missä on yleensä isompi korko – näin pankit ja rahoituslaitokset kompensoivat isompaa luottoriskiä. Vakuudeksi käy vaikka rahasto, kesämökki tai talletus. Jos pankki suhtautuu aina vain nuivasti, kokeile onneasi rahoituslaitosten kanssa. Rahoituslaitokset tunnetaan siitä, että ne antavat lainaa pankkeja helpommin. Kuin muistat kilpailuttaa saamasi lainatarjouksen, saatat saada lainaa jopa lähes yhtä pienellä korolla kuin pankista!

Mitä dokumentteja lainahaussa tarvitaan?

Lainanhaussa ei välttämättä tarvita mitään dokumentteja. Varsinkin pienet lainat saa yleensä ilman minkäänlaista paperisotaa. Pikaluottoa hakiessasi sinulta saatetaan kysyä vain henkilötunnus. Jos ja kun mitään maksuhäiriömerkintöjä ei ole, on rahoituslaitos valmis siirtämään parin sadan euron summan tilillesi jo viidessä tai viidessätoista minuutissa.

Jos kyse on vähänkään isommista summista, ota esille palkkakuittisi viimeisen 3 kuukauden ajalta. Jos olet hakemassa lainaa omasta pankista, et tarvitse palkkakuitteja, sillä pankkihenkilö voi tutustua tilillesi tulleisiin suorituksiin. Siksi esimerkiksi asuntolainaa on kätevintä aloittaa hakea omasta pankista. Jos puolison tili on eri pankissa, on hänen hyvä vaihtaa pankkia jo hyvissä ajoin – silloin asuntolainahakemuksen käsitteleminen nopeutuu. Palkkakuittien lisäksi sinun ei yleensä tarvitse toimittaa mitään muita dokumentteja rahoituspalvelulle, jonka myöntämää lainaa olet netissä hakemassa.

Miten vertailen saamiani lainatarjouksia?

Kun haet lainaa netissä, saatat saada kymmeniä lainatarjouksia eri rahoitusyhtiöiltä. Muista vertailla niitä niiden todellisen vuosikoron mukaan, sillä näin saat selville, mikä laina on oikeasti edullisin.

 

Onko Suomessa paremmat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet?

Suomessa on paremmat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta Belgiassa, Luxemburgissa ja Maltalla menee kuitenkin vielä paremmin tässä suhteessa. Tieto perustuu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalaisen kattojärjestön ILGA-Euroopan julkaisemaan vuosiraporttiin sekä ”sateenkaarikarttaan” Euroopan maiden ihmisoikeustilanteesta. ILGA-Euroopan mukaan Suomen lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa on vielä parantamisen varaa siinä, miten meillä kohdellaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, vaikka sijoitus onkin ollut noususuuntainen vuosi toisensa perästä. Vuonna 2018 julkaistussa vertailussa Suomi oli viidennellä sijalla, ja vuonna 2017 sijoitus oli seitsemäs.

Hyvää kehitystä on tukenut esimerkiksi maalikuussa 2017 voimaan tullut tasa-arvoinen avioliittolaki. Sijoitusta heikentää pakkosterilointilaki. Suomessa on edelleen voimassa translaki, joka edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona. On kuitenkin viitteitä siitä, että laki kumottaisiin pian, sillä tämä laki rikkoo ihmisoikeuksia, eikä ole linjassa muiden Euroopan maiden kehityksen kanssa. Toinen ongelmakohta Suomen sukupuolivähemmistöjen tilanteessa on liittynyt siihen, että kahden äidin perheet eivät ole voineet tunnustaa vanhemmuutta neuvolassa kuten heteroperheet, vaan toisen äideistä on ollut haettava perheensisäistä adoptiota oikeusteitse. Tähän lakiin tuli kuitenkin muutos 1.4.2019. Voitaneen siis odottaa, että Suomi nousee ILGA-Euroopan ensi vuonna eli vuonna 2020 julkaistavassa raportissa aiempaa paremmalle sijalle.

Hyvä sijoitus ei takaa syrjimättömyyttä

Vaikka Suomi sijoittuu hyvin vertailussa, se ei takaa sitä, etteikö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä syrjittäisi esimerkiksi työmarkkinoilla. Syrjintä tai kiusaaminen ei kuitenkaan läheskään aina tule viranomaisten tietoon, sillä loppujen lopuksi vain harva ottaa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen, ammattiliittoon tai syrjintäviranomaiseen. Syrjintää esiintyy myös uskonyhteisöissä, suvussa, harrastuksissa, koulussa, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja niin edelleen. Joissain uskonyhteisöissä elää yhä käsitys, että esimerkiksi homoudesta voi ”parantua” ja homoja pyritään aktiivisesti ”eheyttämään”.

Love not hate

Syrjinnän lisäksi lesboihin, homoihin ja transihmisiin kohdistuu myös ahdistelua ja väkivaltaa, tai sen uhkaa. Väkivalta tai väkivallan uhka herättää elämää rajoittavaa pelon tunnetta, ja voi saada henkilön peittelemään todellista identiteettiään, mikä rajoittaa oikeuksia entisestään. Osa ongelmaa on se, että kouluissa ja oppilaitoksissa jaetaan edelleen melko vähän objektiivista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, eikä opettajilla tai viranomaisilla ole riittävää käsitystä siitä, miten homo- tai tranfobiseen kiusaamiseen ja ahdisteluun voitaisiin puuttua. Kuten edellä todettiin, on Suomessa edelleen voimassa laki, joka edellyttää transihmisen sterilointia tai todistettua lisääntymiskyvyttömyyttä, jotta sukupuoli voitaisiin vahvistaa juridisesti. 17.5. vietetään kansainvälistä homo-, bi- ja transfobian vastaista päivää, minkä tarkoitus on nostaa näitä asioita esille ja tuoda seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita tunnetummiksi. Homo on edelleen haukkumasana, ja voi viedä vielä pitkään, ennen kuin asennemuutos tapahtuu.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien historiaa Suomessa

Homoseksuaaliset teot kriminalisoiva laki ehti olla Suomessa voimassa 77 vuotta, eli 1894–1971. Maksimirangaistus oli kaksi vuotta vankeutta. Vuodesta 1981 lähtien homoutta ei ole enää pidetty sairautena. Transvestismin osalta tämä tapahtui vasta vuonna 2004. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä tuli laitonta vuonna 1995 lähtien, mutta sukupuoli-identiteettiin nojautuva syrjintä kriminalisoitiin vasta vuonna 2004. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat siis laahanneet jäljessä seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin nähden.

Homoseksuaalisuus

2000-luvulla tapahtui monia muitakin muutoksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelussa. Samaa sukupuolta olevilla on ollut mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen vuodesta 2002, ja perheensisäinen adoptio mahdollistettiin kahden isän tai kahden äidin pariskunnille vuonna 2009. Keinohedelmöitys sallittiin naispareille 2007. Vuonna 2002 sallittiin transihmisille mahdollisuus sukupuolen korjaamiseen.

Suomesta tuli Euroopan 12. maa, joka hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliitot. Tämä tapahtui vuonna 2014. Vuotta aikaisemmin homoille sallittiin mahdollisuus luovuttaa verta (tosin tietyin ehdoin, eli homoilta edellytetään vuoden seksistä pidättäytymistä). Ulkoinen adoptio mahdollistettiin melko hiljattain, nimittäin vuonna 2017.

Suomessa on ajettu seksuaalivähemmistöjen asiaa jo pitkään. Ensimmäinen seksuaalivähemmistöjen yhdistys (nimeltään Toisen säteen ryhmä) perustettiin jo vuonna 1967, jolloin homous oli vielä laitonta.Seksuaalinen tasavertaisuus ry (Seta) perustettiin pian kriminalisoinnin poistamisen jälkeen, eli vuonna 1974. Seta toimii edelleen aktiivisesti, järjestämällä muun muassa erilaisia tapahtumia. Monikaan ei tiedä, että Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen toimi Setan puheenjohtajana 1980–1981, eli hän on samalla maailman ensimmäinen presidentti, joka on toiminut myös LHBT-järjestön puheenjohtajana.